Ruusuja Rosa Luxemburgille

Autiot huoneet, paljaat katot.
Vesi, jäässä.
Iho, veden sisar, vaahtera,
aukeaa juotavaksi,
värisee.
Me täytämme autiot huoneet
Me sulatamme jään
Me lennämme paljaiden kattojen yli
Kuuletko?
Elämä hakkaa suonissa kuin meri

”Muistan vielä äärimmäisen tarkoin sen hetken jolloin sain ensimmäisen kirjani, Ruusuja Rosa Luxemburgille, käteeni. Se oli suuri hetki, samanlainen kuin ensimmäinen rakastelu. Ehkä jopa suurempi, sillä ensimmäiset rakastelut ovat aina haparointia ja kömpelöä opettelua, mutta kirja oli valmis, sinisissä kansissa, ja kannessa minun nimeni. Kun ottaa käteensä ensimmäisen kirjansa, ottaa käteensä ihmeen.” – Tommy Tabermann